Suomalaiset yritykset voisivat menestyä paremmin, jos ne käyttäisivät tuotteita ja palveluja kehittäessään aiempaa enemmän tietoa ihmisen käyttäytymisestä. KINO-projekti etsi uusia keinoja tällaisen tutkimustiedon jakamiseen.
Suomalaiset teknologiayritykset ovat perinteisesti olleet hyvin teknologiavetoisia. Ihmisten käyttäytymisen, toiveiden, tarpeiden ja kokemusten ymmärtäminen on jatkossa entistäkin tärkeämpää menestyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
 
Helsingin yliopiston tutkimuksen toimialan, Helsingin Innovaatiopalveluiden ja Åbo Akademin yhteisen KINO-projektin tavoitteena oli löytää humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkijoille uusia keinoja tutkimustiedon viemiseksi yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Projekti keskittyi kahteen asiaan: akateemiseen konsultointiin sekä uusien taidepohjaisten vaikuttavuudesta viestivien työkalujen luomiseen.  
 
Projektin loppuseminaarissa marraskuussa 2016 kuultiin kolme mielenkiintoista vieraspuheenvuoroa. KINO-projektin ohjausryhmän jäsen tohtori Christoph Köller (Görgen & Köller GmbH, Saksa) valotti sitä, miten projekti suhteutuu muuhun aihealueen tekemiseen Euroopassa. Tohtori Amanda Zeffman (Cambridge Enterprises) ja professori Giovanni Schiuma (UNIBAS, IT) loivat näkökulmia projektin kahteen ydinasiaan. Akateemisesta konsultoinnista keskusteltiin myös paneelissa, johon osallistui tutkijoiden lisäksi edustajia yrityksistä sekä Tekesistä.

 

Konsultoinnin pelisäännöt

Akateeminen konsultointi on luonteva tapa viedä tutkimustietoa yhteiskunnan hyödynnettäväksi. Se sopii erinomaisesti myös humanististen ja yhteiskuntatieteiden tutkijoiden käytettäväksi.

KINO-projektissa tutkittiin konsultoinnin käytäntöjä eri yliopistoissa sekä haastateltiin tutkijoita heidän toiveistaan ja tarpeistaan akateemisen konsultoinnin suhteen.

Haastattelujen perusteella voi sanoa, että sekä tutkijoilla että yliopistoilla on tarve saada sovittua akateemisen konsultoinnin pelisääntöjä. Useimmat haastatellut tutkijat arvostaisivat, jos yliopisto auttaisi heitä konsultointiprosessin hallinnoinnissa.

Cambridgen malli antaa kaksi vaihtoehtoa

Cambridgen yliopisto on luonut oman mallinsa akateemiselle konsultoinnille. Tutkijat ja tutkinto-opiskelijat voivat konsultoida joko yksityisesti tai yliopiston konsultointipalvelujen kautta. Jos tutkija haluaa konsultoida yksityisesti, hän ei saa käyttää hyödykseen esimerkiksi yliopiston nimeä tai sähköpostia. Hänen on myös sovittava tarvittavat vakuutukset erikseen.

Jos tutkija käyttää yliopiston konsultointipalveluja, hän saa apua muun muassa sopimuksen tekemiseen ja oikeudellisiin asioihin. Hän voi hyödyntää yliopiston nimeä ja ilmettä sekä yliopiston tiloja ja muita palveluja. Palkkio jaetaan tällöin hänen ja yliopiston kesken.

– Tutkija voi halutessaan lahjoittaa palkkion yliopistolle käytettäväksi esimerkiksi seminaarimatkoihin tai muihin kuluihin, johon muuten ei olisi varaa, kertoo Cambridge Enterprise Limitedin johtaja Amanda Zeffmanin.

Työkaluja tutkijan avuksi

KINO-projektissa kehitettiin myös taidepohjaisia tutkimustulosten vaikuttavuuden ja hyödyntämisen työkaluja. Työ on tehty yhteistyössä taiteilija Laura Mellasen sekä Lappeenrannan yliopiston spinoff-yrityksen Susinnon tohtori Anne Pässilän ja Anne Kallion kanssa.

Erilaisissa interaktiivisissa työpajoissa keskusteltiin muun muassa siitä, pitäisikö tutkijoiden keskittyä ratkaisemaan hankalia ongelmia sen sijaan, että mietitään yksittäisen tuotteen tai palvelun kaupallistamista. Tiedon arvon ymmärtäminen eri katsantokantojen ja tarpeiden kautta todettiin tärkeäksi. Mikä tieto on tärkeää poliitikolle ja miksi? Entä yrityksen toimitusjohtajalle? Keskustelujen ja työpajojen tuloksena syntyi työkalu nimeltään Resonance story.

Yritysten toimintaympäristö myllerryksessä

Innovaatiojohtamisen professori Giovanni Schiuma toi omaa näkökulmaansa näihin kysymyksiin kertomalla puheenvuorossaan, että yritysten toimintaympäristö on muuttumassa yhä kaoottisemmaksi ja vaikeammaksi ennustaa. Olemme siirtymässä kokemustalouteen, jossa tärkeitä asioita ovat joustavuus, luovuus ja asioiden kehittäminen yhdessä.

– Yritysmaailmassa on koittamassa uusi aika, missä uudet asiat luovat yrityksille arvoa. Nämä asiat auttavat meitä ymmärtämään, miksi humanistiset alat ovat tärkeitä yrityksille, ja miksi niiden merkitys tulee yhä kasvamaan, sanoo Giovanni Schiuma.

Schiuman mukaan nämä jatkossa yrityksille arvoa tuottavat asiat ovat kokemus, tunteet, energia, etiikka, ympäristö sekä sitoutuminen.

Väärinymmärrykset vaivaavat maailmaa

Professori Arto Mustajoki puhui loppuseminaarissa ihmisten vaikeudesta ymmärtää toisiaan. Tämä on ongelma kaikkialla, niin politiikassa, kotona kuin yrityksissäkin.

– Yritykset pystyisivät ehkä parantamaan tulostaan viisi prosenttia, jos väärinymmärrysten määrä laskisi kymmenen prosenttia, Arto Mustajoki sanoi.

Ja miten väärinymmärrysten väheneminen vaikuttaisikaan maailman rauhaan – tai edes oman kodin arkeen?

KINO-projekti sai jatkorahoitusta Tekesiltä ja se jatkuu yhteistyössä Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen kanssa. Jatkoprojekti kehittää Resonance story -työkalua sekä akateemisen konsultoinnin käytäntöjä.

Kino-projektin päätösseminaari videoitiin
Osa 1: https://youtu.be/W6Abmuij4wk
Osa 2: https://youtu.be/lB3BuaIdYKE

Tekesin KINO-sivut