Tohtorikoulutettava Erik Henriksson tutkii antiikin kreikankielisen runouden metriikassa tapahtuneita muutoksia. Hän kehittää aineiston keruuta ja analyysia varten digitaalista työkalua.

– Mietin, miten saisin yhdistettyä kaksi kiinnostuksenkohdettani: antiikintutkimuksen ja tietotekniikan.  Keksin, että kreikankielisen runouden metriikan tutkimuksessa ei ole vielä laajasti hyödynnetty digitaalisia aineistoja tai menetelmiä.

Näin kuvailee tutkijakoulutettava Erik Henriksson väitöskirjahankkeensa alkua. Kansalliskirjastossa tietojärjestelmäasiantuntijana työskennellyt kreikan kielen ja kirjallisuuden maisteri teki tutkimussuunnitelman ja sai vuonna 2015 yhden neljästä humanistisen tiedekunnan Digital Humanities –tohtorikoulutusrahoituksesta.

Kehitteillä uusi työkalu

Metriikalla tarkoitetaan tavujen ja sanojen säännönmukaista asettelua runon säkeisiin.

– Kreikan runouden metriikkaa on kyllä tutkittu paljon, mutta kaikki tutkijat keräävät omat aineistonsa. Julkaisuissa näkyvät niistä tehdyt tilastot ja päätelmät, mutta data ei ole saatavilla, Erik Henriksson kertoo.

– Haluan luoda työkalun, jolla metrinen data voitaisiin tallentaa ja julkaista kaikkien saataville. Siihen sisältyy metriikan tunnistamisalgoritmi.  Mikä tärkeintä, se myös linkittyisi johonkin jo olemassaolevaan tietokantaan. Lähdekoodikin on avoin, joten sitä pääsevät muutkin kehittämään.

Antiikin kreikankielinen kirjallisuus on lähes kokonaan olemassa digitoidussa muodossa. Helsingin yliopistolla on muun muassa lisenssi tietokantaan, joka sisältää 99 prosenttia antiikin kreikankielisestä kirjallisuudesta. Tämän tietokannan dataa ei kuitenkaan saa louhia.

– Onneksi on olemassa työkaluja, joiden avulla kreikankielisen tekstin digitointi onnistuu melko helposti, joten voin tehdä sitä myös itse. On myös avoimia tietokantoja esimerkiksi papyrusteksteistä ja piirtokirjoituksista sekä julkaistusta kirjallisuudesta.

Metriikan muutokset

Erik Henrikssonin kehittämä työkalu on lähes valmis ja sillä voi jo kerätä dataa.

– Tutkimusaineistoni koostuu nyt noin 1500 puoliautomaattisesti kerätystä metrisestä annotaatiosta.

Aineiston kertymisen myötä tohtorikoulutettava pääsee myös varsinaisten tutkimuskysymystensä pariin.

– Tutkin antiikin kreikan metriikassa tapahtuneita muutoksia. Aineiston avulla pääsen tarkastelemaan, miten kreikan kielen fonetiikassa hellenistisellä ja roomalaisella ajalla tapahtuneet muutokset vaikuttivat runouden metriikkaan.