Opiskelijat lähtevät ulkomaille paitsi vaihto-opintojen myös työharjoittelun perässä.

Helsingin yliopistosta ulkomaille työharjoitteluun lähtijöitä on vuodessa reilu sata. Harjoittelu ei ole vielä yhtä suosittua kuin vaihto-opiskelu:  Erasmus-vaihtoon lähtee vuosittain yli 400 opiskelijaa.

– Valtiotieteellisestä ja humanistisesta tiedekunnasta lähdetään eniten ulkomaille eri harjoitteluihin, muissa tiedekunnissa määrät ovat selvästi pienempiä, Kaisa Pesola kansainvälisen vaihdon palveluista kertoo.

Aktiivinen etsijä löytää harjoittelupaikan

Ulkomailla suoritettavan työharjoittelupaikan löytämiseen on useita eri kanavia. Opiskelija voi esimerkiksi etsiä työpaikan oma-aloitteisesti ja hakea siihen Erasmus-apurahaa. Pariisissa Open2Europe-nimisessä PR-yrityksessä Erasmus-työharjoittelun tehnyt poliittisen historian opiskelija Lauri Aarnio kertoo löytäneensä kaiken tarvittavan harjoitteluun liittyvän tiedon helposti.

– Kävin läpi yrityksen nettisivut ja some-kanavat saadakseni paremman käsityksen työharjoittelupaikasta. Uskon, että tiedon löytäminen ei ole ongelma vuonna 2016, mutta oma-aloitteisuus on tärkeää.

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa markkinointia opiskelevaa Erno Ristolalta puolestaan kysyttiin LinkedInissä kiinnostusta lähteä työharjoitteluun Amsterdamiin. Ristola tarttui tilaisuuteen ja meni verkkotoimittajaksi kansainväliseen TravelBird –matkatoimistoon. Hän sai työharjoittelua varten Erasmuksen myöntämän apurahan.

Työharjoittelupaikkoja on tarjoilla myös kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kautta. CIMOn vastaava asiantuntija Jaana Mutanen kertoo artikkelissaan, että harjoittelijoita on lähtenyt viime vuosien aikana yhä enemmän myös Euroopan ulkopuolelle.

Oppia muista työkulttuureista

Työharjoittelusta ulkomailla voi olla hyötyä niin työllistymisen kuin eri kulttuurien ymmärtämisen kannaltakin. Viestinnän opiskelija Jenna Vehviläinen teki työharjoittelun CIMOn North-South-South- ohjelman kautta sananvapausjärjestö Media Institute of Southern Africassa, Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.  Harjoittelu laajensi Vehviläisen yhteiskunnallista ymmärrystä ja maailmankatsomusta.

– Opin harjoittelun aikana enemmän uutta kuin pitkään aikaan. MISA tekee sananvapaustyötä maissa, joista monissa journalistien uhkaileminen ja väkivaltainen kohtelu on arkipäiväistä.

Erno Ristola uskoo myös, että kansainvälistä työkokemusta arvostetaan Suomen työmarkkinoilla.

– Koen tärkeäksi erilaisista työkulttuureista oppimisen, jotta oppii toimimaan erilaisissa tilanteissa, Ristola pohtii.

Kansainvälistä uraa suunnittelevalle työharjoittelu ulkomailla voi olla tärkeä ensiaskel.

– Itselleni on ollut alusta asti selvää, että haluan jäädä ulkomaille töihin opintojeni jälkeen, Pariisiin paluuta suunnitteleva Aarnio sanoo.

Kielitaitokin karttuu hyvin, kun työkielenä on jokin muu kuin oma äidinkieli. Maasta ja työpaikasta riippuen vaihtelee, mitä kieliä työntekijältä vaaditaan. Ranskassa ja Saksassa pelkällä englannilla ei välttämättä pärjää.

– Pääsin käyttämään neljää kieltä, pääosin ranskaa ja englantia mutta myös ruotsia ja suomea sekä pohjoismaiden asioita hoitaessa, Aarnio listaa.