Itä-Suomen kallioperästä kiinnostuneet ovat marraskuun 2016 alusta lähtien päässeet tarkastelemaan, miltä kallioperä näyttää 60-80 kilometrin syvyydessä. Koko Suomen kattava seisminen heijastusmittausaineisto on vapaasti käytettävissä verkko- ja taulukkosovelluksen ensi keväänä.

FIRE- seisminen heijastusluotausaineisto (Finnish Reflection Experiment) tunnetaan jo maailmanlaajuisesti mutta nyt se tulee helpommin käytettäväksi. Vuosina 2001-2003 kerätty aineisto on ainutlaatuisen laaja, kertoo tutkimusjohtaja Pekka Heikkinen Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Open-FIRE-palvelussa voi tarkastella maankuoren rakennetta linjoilla, jotka läpäisevät Suomen päästä päähän sekä itä-länsisuunnassa.

Data etsii tutkijaa

Pekka Heikkinen uskoo, että tulevaisuudessa täsmällinen ja tarkka seisminen mittausaineisto houkuttelee lisää uusia kansainvälisiä geofyysikkoja ja geologeja tutkimaan Suomen kallioperää ja käyttämään aineistoa opetuksessa.

Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäävä Heikkinen oli mukana keräämässä aineistoa ja on nyt asiantuntijana Annakaisa Korjan johtamassa avoimen lähdekoodin projektissa. Seismologian instituutissa  relaatiotietokantaa ja käyttöliittymää ovat rakentaneet opinnäytetöinään Aleksi Aalto ja Sakari Väkevä, geologiset kuvaukset ja tausta-aineistot ovat olleet tohtori Aku Heinosen vastuulla.

Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittama Open science and research -projekti liittää seismisen heijastusmittausaineiston muuhun avoimeen tutkimusdataan.

Menetelmästä apua malminetsintään?

Tärytinautot ja kalusto tulivat Venäjältä. Suomesta mukana olivat Helsingin yliopiston lisäksi Oulun yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus (GTK), joka vastasi projektin käytännön järjestelyistä Ilmo Kukkosen johdolla.  Seismologian instituutin vastuulla oli projektin tieteellinen asiantuntemus ja aineiston prosessointi.

Autoletka mateli Suomen päästä päähän ja halki Itä-länsisuunnassa yhteensä 2100 kilometriä. Pekka Heikkinen ja muut suomalaiset tutkijat olivat mukana saattueessa valvomassa mittauksista ja tarkistamassa paikan päällä heti tuoreeltaan, että mittalaitteet toimivat ja tiedot tallentuvat.

Neuvostoliiton valtionvelan maksulla kuitattu massiivinen mittausoperaatio oli ainutkertainen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 17 miljoonaa. Vastaavaa ei ole lähiaikoina odotettavissa.

Suomessa haettiin tietoa maankuoren rakenteesta yli 50 kilometrin syvyydestä mutta samalla kertaa kaikuluotainhavaintoja tehtiin lähempää maan pintaa, josta löytyvät malmivarannot. Erityisen tarkkaan tutkittiin Outokummun ympäristöä.