Tiedekulmassa keskustellaan 4.4. planeetan tilasta. Suuret ympäristöongelmat ovat kytköksissä niin maailmantalouteen, Suomen poliittiseen keskusteluun kuin globaaliin oikeudenmukaisuuteenkin.

Miksi kestävyydestä on tärkeä puhua? Millä tavalla planeettamme on vaarassa ja miten olemme joutuneet tähän tilanteeseen? Mikä on tieteen ja tutkitun tiedon rooli talouden ja politiikan värittämässä keskustelussa?

Tiedekulmassa Aleksanterinkatu 7:ssä tiistaina 4.4. kello 16.30 keskustelemassa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen, poliittisen ekologian tutkija Mira Käkönen ja akatemiaprofessori, ilmastotutkija Timo Vesala. Keskustelua johdattelee Yliopisto-lehden toimittaja Mikko Pelttari.

METSÄSTÄ PITÄÄ PUHUA JÄRKEVÄSTI

Akatemiaprofessori Timo Vesala jos kuka tietää, mitä ilmastonmuutos tekee suomalaisille metsille ja mitä suomalaiset metsät tekevät ilmastonmuutoksille.

Hän on ryhmineen tutkinut metsien ja soiden hiilitasetta ja takaisinkytkentöjä — tapoja joilla ympäristöt vastaavat ilmastonmuutokseen, mahdollisesti joko kiihdyttäen tai vaimentaen sen vaikutusta.

Maaliskuussa Vesala oli mukana 68 ympäristöalan tutkijan allekirjoittamassa julkilausumassa, joka ottaa kantaa Suomen biotalous- ja metsänkäyttösuunnitelmiin.

— Metsien lisähakkuut on haluttu nähdä hiilineutraaleina. Suurelle yleisölle voi syntyä kuva, että metsänkäytön lisäämisellä ei ole seurauksia. Asia ei ole näin yksinkertainen.

Vesalan mukaan usein jää sanomatta, että kyse on aikajänteestä. Kyllin pitkällä aikavälillä metsien lisäkäyttö lähenee hiilineutraaliutta, mutta lähivuosikymmeninä tai tämän vuosisadan aikana hakkuiden lisäämisellä ja puun käytöllä esimerkiksi energiaksi on ilmastoa lämmittäviä vaikutuksia.

— Tutkijan pitää tehdä valintoja parhaan tietonsa mukaan. Julkilausumassa olemme sitä mieltä, että ilmastonmuutos vaatii nopeasti voimakkaita päästövähennyksiä, ja siihen yhtälöön lisähakkuut eivät sovi, Vesala sanoo.

ISOT ONGELMAT TARVITSEVAT GLOBAALIA YMMÄRRYSTÄ

— Mekong on yksi maailman suurimmista ja kalastoltaan rikkaimmista jokialueista. Miljooninen ihmisten elämä ja elanto on siihen sidoksissa, sanoo tutkija Mira Käkönen.

Käkönen tuntee Mekongin. Hän on tutkinut patohankkeita Laosissa ja Kambodzassa. Suurpadot vaikuttavat laajojen ihmisjoukkojen ja alueiden elämään ja elinkelpoisuuteen.

Aikoinaan suurpatohankkeet joutuivat vastatuuleen, ja rahoittajat kuten Maailmanpankki vetäytyivät niistä vakavien ongelmien vuoksi. Nyt patoja taas rakennetaan, ja Maailmanpankkikin on mukana.

— Ilmastonmuutos on näissä hankkeissa epäpolitisoitu. Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen nimissä voidaan oikeuttaa valitettavasti kyseenalaisiakin tekoja.

Käkönen on tutkinut Mekong-joen patojen ohella myös kolmea niin sanottua puhtaan kehityksen mekanismin patohanketta Kambodzhassa. Patojen tulisi päästövähennysten ohella tukea myös kestävää kehitystä, mutta ne ovat mahdollistaneet arvopuiden hakkuita isoilta suojelualueilta, vahingoittaneet alajuoksun rannikon mangrovemetsiä ja asettaneet alueen kalastajayhteisöt entistä haavoittuvaisempaan asemaan. Käkösen mukaan juuri haavoittuvuuteen liittyvien kysymysten kautta kestävyys ja kehitys voidaan ajatella uudelleen.

— Kestävän kehityksen suhteen pitää käydä nyt keskustelua siitä, pitääkö käsitystämme kehityksestä suojella muutoksilta, vai pitäisikö kehityksen itsensä muuttua vastaamaan maailman ongelmiin.

TALOUS VAATII VAIHTOEHTOJA

Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen on tutkimuksissaan pohtinut kestävän talouden ja yhteiskunnan mahdollisuuksia ja edellytyksiä.

Hukkisen mukaan tulevaisuuden suuret kysymykset liittyvät oleellisesti talouteen.

— Olemme tilanteessa, jossa tuottavuuden lisäyksen suoma talouskasvu alkaa olla vuoltu loppuun. Miten selviämme talouskasvun hiipumisesta, kun hyvinvointimme nojaa siihen niin vahvasti?

Talouskasvu on tuottanut ennennäkemätöntä hyvinvointia erityisesti länsimaissa. Hukkinen uskoo, että kestävyyden kannalta on tärkeätä tarkastella kasvua uusin silmin, ei ainoastaan siltä kantilta, että onko kasvu hyvä vai paha asia.

— Nyt pitää löytää tapoja keskustella taloudesta ja kasvusta ilman, että asiaa tarkastellaan vastakkaisista ääripäistä. On määriteltävä, mitä kohtuutalous tai kestävä talous voisivat tarkoittaa.

Seuraa Tiedekulman keskustelua suorana verkosta tiistaina 4.4. kello 16.30 alkaen.