Suomalainen maaperä on jääkauden jäljiltä aivan omanlaisensa. Siitä tarvitaan täsmätietoa, jotta ympäristömme ja kasvinviljely voivat hyvin.

Monet maaperätieteisiin erikoistuneet tahot ovat päättäneet tukea Helsingin yliopistoa lahjoituksilla. Niemi-säätiö tukee lahjoituksellaan maaperä- ja ympäristötieteen professuuria, ja Salaojituksen Tukisäätiö ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry ovat tehneet lahjoituksen tukeakseen laajemmin maatalous-metsätieteiden koulutusalaa.

Lahjoittajia ja Helsingin yliopistoa yhdistää muun muassa huoli suomalaisen maaperä- ja ympäristötieteen osaamisen jatkuvuudesta. Yliopistotasolla maaperätiedettä opetetaan vain Helsingin yliopistossa, jossa on myös alan ainoa professuuri.

– Haluamme kaikki osaltamme olla tukemassa yliopistoa maatalous-metsätieteiden monialaisessa kehittämisessä, ja toivomme, että esimerkiksi maaperä- ja ympäristötieteiden opetus ja osaaminen jatkuvat Suomessa, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n toiminnanjohtaja Timo Maasilta sanoo.

– Jos kadotamme tiedon vaikkapa siitä, miten fosfori sitoutuu ja miten se liikkuu, aletaan pian tehdä sovelluksia nykytermein ilmaistuna vaihtoehtoisen totuuden varassa. Tuleville maatalous- ja metsätieteiden asiantuntijoille maaperä- ja ympäristökemian perusteiden osaaminen on erittäin tärkeää, tähdentää Salaojituksen Tukisäätiön juhlavuoden rahaston puheenjohtaja Aarne Pehkonen

– Ala on yliopistolle ja tiedekunnalle tärkeä, ja lahjoitukset ovat meille merkittävää tukea. Hyvä yhteistyö esimerkiksi maaperäalan sidosryhmien kanssa on arvokasta, jotta pystymme kouluttamaan osaajia tulevaisuuden tarpeisiin, toteaa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Marketta Sipi.

Maaperämme erityispiirteet vaativat tutkimusta

Alan tutkimusta löytyy maailmalta, mutta muualla tuotettu tieto ei sellaisenaan ole sovellettavissa Suomen oloihin.

– Suomen maaperällä on omanlaiset jääkauden jälkeiset erityispiirteensä. Esimerkiksi USA:ssa koetellut sovellukset eivät välttämättä savi- ja turvemaissamme toimi, Salaojituksen Tukisäätiön toiminnanjohtaja Seija Virtanen muistuttaa.

– Roudan vaikutuksia ei kovin monessa maanviljelymaassa tarvitse ottaa huomioon. Perusteellinen tieto maaperästämme on kotimaisen kasvinviljelyn onnistumisen ja kannattavuuden edellytys, lisää itsekin maanviljelijänä toimiva Juha Junnila Niemi-säätiöstä.

Tutkittu tieto siitä, miten sedimentteihin päätyvät aineet maaperässä vaikuttavat, on tärkeää tietoa ympäristönsuojelussa.

– Monet ympäristöongelmat seuraavat siitä, ettei ymmärretä maaperän prosesseja vaan lähdetään kokeilemaan tuurilla. Talvivaaran ympäristöongelmat ovat tästä karmea esimerkki, Aarne Pehkonen sanoo.