Uusi tutkimushanke selvittää, onko edullisempaa puhdistaa lääkejäämiä niiden päästölähteessä kuin kunnallisen puhdistamon lietteestä ja juomavedestä.

Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä. Ne eivät nykyisellään pysty käsittelemään lääkeaineiden kaltaisia synteettisiä orgaanisia yhdisteitä.

Suuri osa puhdistamolle päätyvistä lääkeaineista kulkeutuukin vesistöihin ja sitoutuu lietteeseen. Vedestä saatetaan tuottaa juomavettä, ja liete puolestaan voi päätyä maanparannusaineeksi.

Suomen lainsäädännössä ei ole poistovaatimuksia jätevesien lääkejäämille. EU kuitenkin velvoittaa jäsenmaitaan tarkkailemaan vesiympäristöstä tulehduskipulääke diklofenaakkia, erytromysiini-, klaritromysiini- ja asitromysiini-antibiootteja sekä naishormoneihin kuuluvia 17α-etinyyliestradiolia, 17β-estradiolia ja estronia. Vuosina 2015–2016 pintavesisistä havaittiin merkittäviä pitoisuuksia esimerkiksi naishormoneita ja diklofenaakkia.

Ratkaisut etsinnässä

Kolmivuotisen EPIC-hankkeen tarkoituksena on tunnistaa erilaisista päästölähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä sekä etsiä kannattavia ratkaisuja lääkeainekuormituksen vähentämiseksi. Alustavien tulosten perusteella estronia päätyy hankkeeseen osallistuville jätevedenpuhdistamoille 1–6 kiloa vuodessa. Diklofenaakkia vastaavasti kulkeutuu vuosittain kunnallisille puhdistamoille 20–40 kiloa. Lääkeaineista eniten hankkeeseen osallistuville kunnallisille puhdistamoille päätyy Suomessa eniten käytettyä särkylääkettä parasetamolia,  900–3 000 kiloa vuodessa. Parasetamolin pitoisuudet hoitolaitosten jätevesissä ovat erityisen korkeita.

Lääkeaineiden puhdistusta hankaloittaa, että ne eivät vesioloissa esiinny yksittäisinä yhdisteinä. Ne muodostavat monimutkaisia kemikaaliseoksia, joiden yhteisvaikutuksia ei vielä tunneta. Tämän vuoksi hankkeessa kokeillaan useita puhdistustekniikoita ja niiden yhdistelmiä.

Lisäksi pohditaan sopivaa lääkejäämien puhdistuspaikkaa. Puhdistaminen voi olla tehokkaampaa paikan päällä lääkejäämiä päästävissä yksiköissä, kuten hoitolaitoksissa ja sairaaloissa, verrattuna kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Näissä lääkejäämät pääsevät sekoittumaan muihin jätevesiin ja laimenevat suureen vesimassaan.

Helsingin yliopistosta hankkeeseen osallistuu Tiina Sikanen farmasian tiedekunnasta.

 

EPIC-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, ja tutkimusorganisaatioista mukana ovat lisäksi Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Alihankkijana toimii Laki ja Vesi Oy. Lisäksi EPIC- hankkeeseen osallistuu myös terveydenhoitoalan, jätevesilaitosten, jäteveden puhdistusteknologian, vesi- ja ympäristöalan toimijoita: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, HUS-kuntayhtymä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Rinnekoti-Säätiö, Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Kymen Vesi Oy, Turun Seudun puhdistamo Oy, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY), WatMan Engineering Ltd Oy, Watrec Oy, CleanX Ltd. Oy, Wapulec Oy, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto. Hankkeen kokonaisbudjetti on miljoona euroa.